maanantai 29. heinäkuuta 2013

Ajasta iankaikkiseen



Tottijärven vanhassa kirkossa 1600-luvulla käytössä ollut tiima- eli tuntilasi.


 
1700-luvulla Pirkkalan vanhaan kirkkoon hankittu tiimalasi,
joka myöhemmin siirrettiin Nokian kirkkoon.


Tiimalasin käytännöllinen tehtävä kirkossa oli mitata saarnan pituutta. Lisäksi valuvan hiekan oli tarkoitus muistuttaa yleisestä ajan kulumisesta ja elämän lyhyydestä.


Aika kuluu arvaamatta,
valuu tyhjiin huomaamatta.
Temppelimme sortuu,
katse asettuu.

Huuto hiipuu hiljaisuuteen,
elon ilta aamuun uuteen,
ja maailmassa kaikkein suurin
tulee vastaan hymyhuulin.

Aika kuluu arvaamatta,
valuu tyhjiin huomaamatta.
Silmäkulma kostuu,
taivas maahan kurottuu.

"Herra, anna minun muistaa, että elämäni päättyy, että päivilleni on pantu määrä. Opeta minua ymmärtämään, kuinka katoavainen minä olen! Vain kourallisen päiviä sinä annoit minulle, elämäni on sinun silmissäsi kuin ohikiitävä hetki. Vain tuulenhenkäys ovat ihmiset, kaikki tyynni."
(Ps. 39: 5 - 6)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti